Näin suunnittelet, tuotat ja jatkokehität oppimista tukevia verkkokursseja

Mistä lähteä liikkeelle verkkokurssin tuottamisessa? Kuinka luoda oppimista tukevaa sisältöä? Käymme tässä blogikirjoituksessa läpi vinkkejä verkkokurssin suunnitteluun, tuottamiseen ja kurssien jatkokehittämiseen.

Verkkokurssin sisällöntuotannon vaiheet

Kokonaisen verkkokurssin tuottaminen ja julkaiseminen saattaa vaikuttaa työläältä tehtävältä. Kannattaakin pilkkoa verkkokurssin suunnitteluprosessi osioihin, jotta sitä on helpompi lähestyä. Eri vaiheista voi luoda oppimisympäristöön tehtävälistan ja erilaisia mallipohjia, joiden avulla verkkokurssien sisällöntuotanto on helpompaa ja nopeampaa, ja sitä on myös helpompi jakaa sisällöntuottajille.

Tässä esimerkissä verkkokurssin tuottaminen on pilkottu seuraaviin askeleisiin:

1. Tavoitteiden määrittely
2. Pääotsikoiden listaaminen (luvut)
3. Keskeisin sisältö lukuihin (väliotsikot)
4. Ydinsisällön kirjoittaminen
5. Tehtävien lisääminen
6. Visuaalisten elementtien lisääminen
7. Ohjaava teksti (mm. johdanto)
8. Palauteosion lisääminen
9. Kurssiasetusten määrittely
10. Oikoluku ja kurssin testaus
11. Julkaisu ja jakaminen
12. Jatkokehittäminen
    
    
    

Sisällöntuotannon vaiheita voi havainnollistaa myös puumallin avulla.

Määrittele kurssin tavoitteet

Lähde liikkeelle kurssin oppimistavoitteiden määrittelystä. Nämä ohjaavat ja määrittävät varsinaisen sisällön tuotantoa, joten nämä on hyvä miettiä tarkkaan.

Tavoitteet voidaan määritellä kahdesta näkökulmasta: järjestäjän ja oppijan. Järjestäjän näkökulmasta tärkeää on miettiä, miksi kurssi ylipäänsä järjestetään ja mitä käyttäjän halutaan osaavan kurssin jälkeen. Oppijan näkökulmasta taas voidaan määritellä, mitä hyötyä osallistuja kurssista saa ja miksi hänen ylipäätään kannattaa käyttää aikaa kurssin käymiseen.

Määrittele kurssin suorittamiseen liittyvät käytännön asiat

Myös kurssin suorittamiseen liittyvät käytännön asiat kannattaa määritellä etukäteen, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka pitkä kurssi voi olla ja millaista sisältöä kurssilla voi olla.

Määrittele kurssin kohderyhmä eli ne oppijat, kenelle kurssi on tarkoitettu. Tarvitaanko kurssilla kenties jotain pohjatietoja? Millainen oppiminen on osallistujille tyypillistä (esimerkiksi mobiilioppiminen)? Kohderyhmä vaikuttaa kurssin sisältöön: jos kyseessä on laaja oppijajoukko, kuten kaikki organisaation työntekijät, voi olla tarpeen pitää sisältö yleisempänä, ja jos taas kohderyhmänä on jokin tietty pieni ryhmä, sisältö voi ehkä olla yksityiskohtaisempaa tai mennä syvemmälle aiheeseen ilman perustermien selityksiä.

Määrittele myös kurssin aikataulutus, eli kuinka paljon aikaa kurssiin on tarkoitus käyttää ja onko käyttäjällä jokin tavoiteaikataulu kurssin suorittamiseen vai saako sen suorittaa omaan tahtiinsa. Esimerkiksi jos kurssiin on tarkoitus käyttää 30 minuuttia ja se pitäisi saada viikossa valmiiksi, ei sisältö voi olla yhtä laaja kuin kurssin, jonka on tarkoitus kestää 10 tuntia ja tavoiteaikataulu on kuukausia.

Tehtävät ja vuorovaikutus - mieti minkä tyyppinen sisältö palvelee kurssin tavoitteita

Jo ennen varsinaisen sisällön luomista voi myös jo miettiä kurssin toteutustapaa ja sitä, millaisia tehtäviä kurssilla voi olla ja minkä tyyppistä vuorovaikutusta osallistujien välille on mahdollista luoda.

Kurssin tavoitteista riippuen tehtävät voivat olla esimerkiksi oppimista tukevia tai testaavia tai vaikka itsereflektointeja. Voit jo tässä vaiheessa myös miettiä, onko kurssin suorittaminen täysin itsenäistä, vai olisiko kurssilla mahdollista hyödyntää esimerkiksi keskusteluja, vertaisarviointeja tai chat-toimintoa ja näin aikaansaada vuorovaikutusta osallistujien välillä. Se, onko esimerkiksi vertaisarviointi mahdollista, riippuu usein siitä, kuinka paljon kurssilla on käyttäjiä samaan aikaan – jos kurssia käydään harvoin ja oppijat käyvät sitä omaan tahtiinsa, kannattaa ennemminkin hyödyntää itsenäisesti tehtäviä tehtäviä, mutta jos kurssilla on paljon samanaikaisia käyttäjiä, voivat keskustelut tai vertaisarvioinnit olla toimiva lisä.

Määrittele miten kurssi arvioidaan

Määrittele, miten kurssi arvioidaan, eli halutaanko hyväksytylle suoritukselle asettaa jotain vaatimuksia. Kaikilla kursseilla ei välttämättä ole arviointitarvetta, mutta jos kurssiosallistujan oppiminen täytyy todentaa tai osallistujan tarvitsee saada kurssista suoritusmerkintä ja todistus, täytyy arviointi ja suoritusvaatimukset määritellä. Vaatimuksiin voi kuulua esimerkiksi tietty saavutettu pistemäärä tai pakollisia tehtäviä. Määrittele myös kurssin arviointitapa, joka yleensä on joko automaattinen arviointi, manuaalinen arviointi tai vertaisarviointi. Automaattinen arviointi antaa oppijoille pisteet heti ja helpottaa arvioijien työtä. Kouluttajan arvioinnilla taas voidaan antaa täysin räätälöityä palautetta jokaiselle käyttäjälle, mikä toki hyödyttää oppimista, mutta toisaalta vie paljon aikaa kouluttajilta. Vertaisarvioinnissa arviointityötä voi delegoida muille oppijoille ja oppijat saavat mahdollisuuden oppia toisiltaan.

Alustava sisällysluettelo auttaa ydintekstien kirjoittamisessa

Jotta varsinaisen teksti- ja muun sisällön tuottaminen olisi helpompaa, kannattaa sisällön tuottaminen aloittaa sillä, että suunnittelee kurssille alustavan sisällysluettelon. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että aluksi teet listan aiheeseesi kuuluvista ydinasioista, eli niistä asioista, jotka olisi käytävä läpi, jotta kurssin tavoite saavutetaan. Näistä saat kurssiisi luvut. Jokaiseen lukuun voit myös listata lisäksi luvun keskeisimmän sisällön tai luvun oppimistavoitteen – näistä voit saada kurssiisi suoraan väliotsikoita.

Sisällysluettelon suunnitteleminen helpottaa sisällön rajaamista ja tekstien kirjoittamista ja auttaa tuottamaan loogisesti etenevän rakenteen, mikä myös parantaa kurssin käytettävyyttä. Sisällysluetteloon kannattaa sisällyttää varsinaisten sisältölukujen lisäksi aina myös johdantokappale ja lopetuskappale.

Tässä vaiheessa luotu sisällysluettelo on vain alustava ja voi muuttua paljonkin suunnittelun edetessä, mutta kun se on mietitty, on helpompi alkaa tuottaa varsinaista ydinsisältöä lukuihin.

Millainen on hyvä johdanto verkkokurssille

Kurssiin kannattaa sisällyttää aina johdantokappale, joka ohjaa käyttäjää kurssin aiheeseen ja suorittamiseen. Sisällytä johdantoon esimerkiksi seuraavat asiat (ja suurin osa näistä onkin jo mietitty kurssin tavoitteita määritellessä):

1. Miksi oppijan kannattaa osallistua kurssille (motivointi)
2. Miksi organisaatio järjestää tämän koulutuksen
3. Kurssin sisältö ja oppimistavoitteet
4. Kenelle kurssi on suunnattu
5. Kurssin arviointi ja suoritusvaatimukset - hyvä kertoa jo tässä vaiheessa, jotta käyttäjälle ei tule yllätyksenä esimerkiksi vasta kurssin lopussa
6. Kurssin käytännöt: kuinka kauan varata aikaa suoritukseen, mahdollinen tavoiteaikataulu – näin oppijan on helpompi suunnitella ja aikatauluttaa omaa oppimistaan
7. Mihin kurssin sisältö perustuu
8. Kehen ottaa yhteyttä, jos on kysyttävää
9. Palautekanavat
10. Herättely kurssin aiheeseen, esimerkiksi kysymällä käyttäjän oppimistavoitteita tai ennakkotietoja aiheesta

Vinkki! Jos haluat yhtenäistää organisaatiosi kursseja, käytä kaikissa kursseissa tiettyä täydennettävää johdantopohjaa – tämä myös helpottaa sisällöntuottajien työtä.

Miten varmistetaan, että käyttäjä oppii verkkokurssilla opetetut asiat

Miten varmistetaan, että käyttäjä oikeasti oppii? Muutamilla helpoilla keinoilla, kuten toisto ja tehtävät, saadaan sisällöstä oppimista tehostavaa.

Hyödynnä toistoa ja monipuolista sisältöä

Toisto oppimisessa on tärkeää, myös verkko-oppimisessa, joten hyödynnä toistoa oppimisen parantamiseksi: lisää esimerkiksi tiivistelmiä tärkeimmistä aiheista, kertausosioita tai yhteenvetoja luvusta.

Monipuolinen sisältö ja visuaaliset elementit kuten kuvat, kaaviot tai videot tekevät kurssista mielenkiintoisemman ja oppimista tukevan.

Ylipäätään saman sisällön tarjoaminen useassa eri formaatissa auttaa oppijaa oppimaan: Se, että luemme asian kerran, ei tarkoita, että välttämättä osaisimme tai muistaisimme sitä myöhemmin, mutta jos annamme oppijalle saman sisällön esimerkiksi ensin tekstinä, sitten kaaviona ja lopuksi vielä tehtävänä, jossa asiaa pitää pohtia laajemmin, saamme käyttäjälle toistoa, mikä parantaa oppimista, ja kun opetettava asia esitetään eri formaateissa, lisää se myös oppimisen mielekkyyttä sekä palvelee oppijoita, joilla on erilaisia preferenssejä oppia.

Kiinnitä huomiota verkkokurssin selkeyteen ja ohjeistukseen

Varmista, että verkkokurssin kieli on ymmärrettävää ja eteneminen kurssilla on selkeää. Looginen rakenne ja käyttäjää ohjaava teksti helpottavat käyttäjän etenemistä kurssilla sekä kurssin suorittamista. Ohjaava teksti voi sisältää esimerkiksi ohjeistusta siitä, miten kurssi suoritetaan, luvun sisältöjä tiivistettynä luvun alussa tai ohjeistusta tehtävien suorittamiseen tai kurssilla etenemiseen, kuten ”seuraavaksi siirrytään…”, ”tässä luvussa opitaan…”.

Hyödynnä tehtäviä oppimisen vahvistamiseen ja osaamisen testaamiseen

Verkkokurssilla kannattaa hyödyntää erityyppisiä tehtäviä: testaavia, soveltavia, pohdintatehtäviä, priorisointitehtäviä, aktivointeja, sosiaalista oppimista, itsearviointeja. Tehtävien avulla oppiminen muuttuu aktiiviseksi eikä ole pelkkää passiivista lukemista, jolloin asiat jäävät paremmin mieleen. Tehtävät kannattaa lisätä kurssin joukkoon, ei vain loppuun.

Tehtävillä voi olla useita tarkoituksia kurssin tavoitteista riippuen. Voi olla, että kurssin on tarkoitus opettaa joku tietty taito, jolloin osaamisen testaaminen on välttämätöntä. Tai voi olla, että tehtävien tarkoitus on vain aktivoida oppijaa ja pitää sisällön lukeminen mielenkiintoisempana. Tässä on joitain tehtävien käyttötapoja:

• Osallistujan aktivointi
• Oppimisen vahvistaminen
• Osaamisen testaaminen
• Opitun soveltaminen
• Osallistujan näkemysten ja kokemusten jako
• Itsearviointi
• Keskustelun käynnistäminen tietystä aiheesta
• Ideoiden jakaminen

Ja tässä on joitain ideoita siihen, mistä tehtäviä voi keksiä:

• Kurssin tavoitteet: Mitä kurssilla pitäisi oppia; keskeisten tietojen testaaminen
• Arjen case-esimerkit ja tarinallistaminen: Miten kurssin tietojen pohjalta pitäisi toimia esimerkkitilanteessa; opitun soveltaminen heti
• Omien työtapojen pohdinta ja itsearvioinnit: Teorian pohtiminen oman työn ja arjen kontekstissa
• Prioriteetit: Missä järjestyksessä asioita tehdään, mikä on tärkeintä
• Käyttäjien kysymykset: Oma kokemus siitä, mitä työntekijät ovat aiemmin aiheesta kysyneet ja missä tehdään virheitä
• Tekoäly: Hyödynnä AI:ta ideointiin ja variaatioiden luomiseen

Tuo kurssin sisältö lähemmäs oppijan arkea tarinallistamisella

Tarinallistaminen – tarinoiden, anekdoottien ja oikean elämän esimerkkien käyttäminen osana oppimateriaalia – tuo opittavat asiat lähemmäs oppijan arkea ja tukee muistamista. Käytä tarinallistamista esimerkiksi havainnollistavista esimerkeissä, joissa kuvaat jonkin arjen ongelmatilanteen, tai aiheeseen johdattelussa tapausesimerkin avulla, tai tehtävissä ja keskusteluissa, joissa voi kuvata esimerkkitilanteita, joissa käyttäjä valitsee oikean tai itselleen sopivan toimintamallin.

Tarinallistamisella voi tuoda oikean elämän esimerkkejä oppimateriaaliin.

Lisää kurssille vuorovaikutteisuutta

Vuorovaikutteisuus – eli oppijan ja oppimisympäristön välinen toiminta, kuten interaktiiviset tehtävät tai keskustelu oppijoiden välillä – aktivoi oppijoita ja parantaa oppimiskokemusta. Vuorovaikutteisuutta voi lisätä esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

• Tehtävien lisääminen
• Mielipiteiden ilmaisuun ja reflektioon herättely
• Keskustelun aktivointi muiden osallistujien kanssa
• Tehtäväpalautteet
• Käyttäjän puhuttelu ja ohjaaminen
• Kouluttajan esittely
• Kurssipalautteen pyytäminen
• Sosiaalinen oppiminen

Katso blogi jossa aiheesta kirjoitettu laajemmin tästä.

Miten jatkokehittää verkkokursseja

Kun kurssi on julkaistu, sitä ei kannata unohtaa vaan seurata ja jatkokehittää tarpeiden mukaan. Tätä varten voi kurssilaisilta kerätä kurssipalautetta, seurata kurssin oppimisanalytiikkaa, arvioida kurssin vaikuttavuutta ja luoda prosessi kurssin päivittämiseen.

Verkkokurssin päivitysprosessi

Luo päivitysprosessi ja sovi, kuva päivittää kurssia tarvittaessa, mitä kurssista tarkastetaan ja kuinka usein. Kurssit kannattaa käydä läpi säännöllisesti esimerkiksi kerran tai kahdesti vuodessa, riippuen kurssin aiheesta ja siitä, kuinka nopeasti kurssin sisältämä tieto vanhenee. Tarkista kurssin sisältö ja tarvittaessa päivitä vanhentuneet tiedot kuten prosessit, käytännöt ja roolit, ja testaa, että sisältö toimii edelleen (linkit, videot, tiedostot). Varmista myös, ettävisuaalinen ilme on ajantasainen ja vastaa brändiä. Hyödynnä palautekyselyn tuloksia ja alustan oppimisanalytiikkaa ja kehitä kurssia palautteen ja analytiikan perusteella.

Verkkokurssin päivitysprosessia voit helposti jalkauttaa sisällöntuottajille esimerkiksi luomalla alustalle tehtävälistan, jossa on listattu ne asiat, mitä kurssilta kannattaa käydä läpi sitä tarkistaessaan.

Verkkokurssin päivittäjän tehtävälista.

Palautekysely

Yksi tärkeä osio, joka verkkokurssiin kannattaa aina lisätä, on palautekysely, jonka avulla voit kehittää kurssisisältöjä seuraaville käyttäjille. Palautteen pyytäminen antaa sinulle tietoa oppimisesta ja koulutuksen tavoitteiden täyttymisestä. Palautetta voi kysyä esimerkiksi kurssin lopussa erillisellä palautekyselyllä, jossa on väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Kannattaa käyttää konkreettisia kysymyksiä, sillä se helpottaa palautteen antamista. Palautekyselyssä voit myös hyödyntää palautekyselypohjaa, jota käytetään kaikilla kursseilla. Kyselyssä voit kysyä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Kurssin pedagogiikka: oliko kurssin sisältö selkeää tai ymmärrettävää, auttoivatko tehtävät oppimaan kurssilla käsitellyt asiat, oliko tehtävien vaikeustaso sopiva, jäikö jokin epäselväksi
• Osallistuminen ja olosuhteet: vastasiko kurssin vaatima työmäärä odotuksia, oliko kurssin suorittamiseen tarpeeksi ohjeita, saitko tiedon kurssista ajoissa, oliko kurssin käymiseen varattu tarpeeksi aikaa
• Oppiminen ja hyöty: oliko kurssin sisältö hyödyllistä oman työsi kannalta, kannattiko kurssiin käyttää sen vaatima aika, opitko uusia asioita kurssilla, oliko osallistuminen mielekästä, opitko kurssilla opetetut asiat (kurssin tavoitteiden toteutuminen)
• Koulutuksen laajuus: olisiko jotain pitänyt käydä kompaktimmin tai olisitko halunnut oppia enemmän jostain aiheesta
• Kurssin hyödyt: jaa tässä jokin kurssilta mukaasi tarttunut asia, jota voit hyödyntää omassa arjessasi; mikä kurssissa oli kiinnostavinta
• Parannusehdotuksia kurssin järjestäjälle, vapaa sana

Oppimisanalytiikka

Alustan tarjoamasta oppimisanalytiikasta voi seurata esimerkiksi seuraavia asioita:

• Tehtävävastaukset: Mitä tehtäviin vastataan, missä tehdään virheitä, mitä virheitä tehdään, mistä virheet voivat johtua – toimivatko tehtävät teknisesti vai voivatko ne olla liian helppoja tai liian vaikeita, onko tehtävissä kysytty asia opetettu tarpeeksi selkeästi kurssilla.
• Suoritusaste: Kuinka moni suorittaa kurssin loppuun, missä jää kesken – toki tässä vaikuttaa se, onko kurssi pakollinen vai valinnainen.
• Lukukohtainen lämpökartta: Tästä näkee, missä kurssilla vietetään eniten aikaa, joko vaikea tai kiinnostava sisältö.
• Videoiden katselu: Kuinka paljon videoita katsotaan, missä katselu loppuu.
• Käyttäjäpiikit: milloin kurssia suoritetaan, miten tai millainen viestintä kurssista aktivoi osallistumaan.
• Yleinen aktiivisuus: Millaista on osallistuminen keskusteluihin ja vapaaehtoisiin tehtäviin.

Verkkokurssin vaikuttavuuden arviointi

Kun verkkokurssi on julkaistu ja sitä on myös suoritettu, voidaan arvioida kurssin vaikutuksia. Tätä voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: käyttäjän näkökulmasta, eli onko oppiminen kurssilla mielekästä ja onko sisältö motivoivaa (tätä voi tutkia esimerkiksi palautekyselyillä), sekä vaikuttavuusnäkökulmasta - mitkä ovat kurssin käytännön vaikutukset eli tapahtuiko kurssin ansiosta jotain muutosta. Tätä arvioidessa voit palata kurssin tavoitteisiin ja mitata, saavutettiinko niitä.

Katso aiheesta blogikirjoitus "Miten verkkokoulutuksen ROI mitataan" 

Pilko sisällöntuotanto pienempiin osiin ja kehitä sisältöjä pikkuhiljaa

Verkkokurssin tuottaminen saattaa vaikuttaa isolta ja työläältä projektilta. Pilkkomalla projektin osiin ja hyödyntämällä joitain helppoja vinkkejä saat kurssin helpommin tuotettua ja luot oppijoille mielekkään kurssin ja hyvän oppimiskokemuksen. Vuorovaikutteisuus, toisto, tehtävät ja aktiivinen oppiminen varmistavat, että kurssi tukee oppimista. Verkkokurssin jatkuva kehittäminen ja päivitysprosessi varmistavat, että kurssi säilyy pitkään toimivana ja käyttäjälle relevanttina.