Laadukas palaute auttaa kehittämään koulutustoimintaa
Verkkokoulutuksia voi ja kannattaa päivittää ja edelleenkehittää julkaisemisen jälkeen. Koulutuksista kerätty palaute auttaa keskittämään kehitystyön oikeisiin asioihin, sekä ymmärtämään osallistujien tarpeita paremmin. Käymme tässä kirjoituksessa läpi muutamia aiheita joista kurssipalautetta on hyvä kysyä.
1. Koulutuksen tavoitteiden täyttyminen
Yksi tärkeimmistä koulutuksen laadun mittareista on koulutuksen tavoitteiden täyttyminen. Mitä tavoitteita koulutukselle asetettiin ja kuinka hyvin ne saavutettiin?
Koulutuksen tavoitteiden täyttymistä voi testata osaamista testaavilla tehtävillä, mutta myös tavoitteiden täyttymisen kokemusta kannattaa kysyä. Jäikö koulutuksesta sellainen olo että tavoitellut asiat on opittu?
2. Oppiminen ja osaamisen kehittyminen
Koulutuksen laatua kannattaa arvioida tavoitteiden täyttymisen lisäksi myös oppimisen näkökulmasta. Oliko koulutusmateriaali ymmärrettävää? Kuinka helpoksi uusien asioiden omaksuminen oli tehty? Oliko koulutus liian haastava tai jopa liian helppo?
Osallistujilta voi myös kerätä palautetta siitä mitkä osiot olivat vaikeita tai helppoja, sekä kehitysehdotuksia siihen miten asioista voisi tehdä helpommin ymmärrettäviä.
3. Koulutuksesta koettu hyöty
Koulutuksesta koettu hyöty voi vaihdella paitsi koulutuksen laadun, myös aiheen ja kohderyhmän perusteella. Erityisesti koulutuskokonaisuuksia suunnitellessa on hyödyllistä mitata sitä kuinka hyödyllisinä eri koulutukset on koettu, ja tarpeen mukaan myös vertailla eri kohderyhmien kokemuksia.
Koettua hyötyä voi usein parantaa motivoinnilla koulutuksen tai koulutusosioiden johdannossa. Osallistujille on hyvä kertoa miksi opittava aihe on tärkeä, ja mitä hyötyä siitä voi olla käytännön työssä. Myös käytännön case-esimerkit ja arkeen linkittyvät tehtävät tukevat koulutuksesta koettua hyötyä.
4. Koulutuksen motivoivuus ja innostavuus
Motivaatio ja oppiminen kytkeytyvät tiukasti toisiinsa. Motivoivan koulutuksen eteen jaksetaan ponnistella enemmän ja tulokset ovat parempia. Onkin tärkeää kuulla, kuinka motivoivana koulutus pidettiin ja onko jotakin millä koulutuksen motivoivuutta voisi parantaa.
Motivaation osalta on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota häiriötekijöihin, asioihin jotka häiritsevät oppimista. Jos koulutusvideon äänistä ei saa selvää tai teksti vilisee kirjoitusvirheitä, se voi viedä tarpeettomasti huomiota itse asialta ja syödä osallistujan motivaatiota.
5. Koulutuksen käytännön järjestelyt
Koulutuksen käytännön järjestelyt voivat tukea osallistumista tai aiheuttaa tarpeetonta stressiä. Oliko koulutuksen suorittamiseen annettu riittävästi aikaa? Entä oliko koulutus jaettu sopivan kokoisiin osa-alueisiin? Miten oppimisalustan käyttö sujui koulutuksen aikana? Entä oliko suoritukseen tarvittava ja selkeä ohjeistus?
Käytännön järjestelyihin liittyvään palautteeseen on usein nopea ja helppo reagoida. Ohjeistuksia ja aikataulutuksia selkiyttämällä ja kehittämällä voi tuoda tarvittavaa joustoa osallistujille, sekä tukea eri osallistujien yksilöllisiä tarpeita.
Käytännön esimerkki palautekyselystä
Kurssipalautetta kerätään usein palautekyselyiden avulla. Yksi hyvä työkalu palautteen kysymiseen on Likert-asteikollinen kysely, jossa osallistujia pyydetään arvioimaan eri väitteitä samalla asteikolla. Allaolevasta kuvasta näet yhden esimerkkikyselyn.
Numeerisen arvion lisäksi koulutuksista voi kerätä myös sanallista palautetta ja kehitysehdotuksia avokysymysten avulla.
Kurssipalautetta on aina hyvä verrata myös koulutuksen tuloksiin. Kuinka moni suoritti koulutuksen loppuun? Miten suoritusprosentti vertautuu koulutuksen motivoivuuteen? Entä näkyykö koulutuksen vaativuus tehtävistä saadussa pistemäärässä?
Yhdistämällä kurssipalautteista ja osaamisen mittaamisesta kertyvä tieto voidaan keskittyä kehittämään niitä koulutuksen osa-alueita ja elementtejä joilla on suurin vaikuttavuus tuloksiin ja osallistujien motivaatioon.
Lue myös
Verkkokurssin suunnittelu - miten tehdään kurssilaisia kiinnostava verkkokoulutus?
Videot verkkokursseilla - millaiset videot tukevat oppimista?