Kuinka luoda onnistuneita arviointeja ja testejä verkkokursseille

Arvioinnit ja testit ovat keskeinen osa oppimisprosessia. Ne mittaavat oppimista sekä ohjaavat, tukevat ja motivoivat oppijoita. Verkkokursseilla arviointien rooli korostuu erityisesti silloin, kun tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja oppijan osaamisen varmistaminen.

Erilaiset arviointimenetelmät, kuten monivalintatestit ja itsearvioinnit, tarjoavat mahdollisuuden seurata oppimista monipuolisesti ja tehokkaasti. Digitaaliset oppimisalustat tarjoavat tähän työkaluja.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, miten verkkokursseille voidaan rakentaa toimivia ja vaikuttavia arviointeja ja testejä, jotka tukevat oppimista ja tuottavat arvokasta tietoa sekä oppijalle että kouluttajalle.

Miksi arvioinnit ja testit ovat hyödyllisiä verkkokursseilla

Ne mittaavat oppimistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnit auttavat selvittämään, ovatko oppijat saavuttaneet kurssille määritellyt oppimistavoitteet.

Ne todentavat oppimista. Arvioinnit varmentavat, että vaaditut asiat osataan: ne voivat esimerkiksi toimia sertifikaattien tai osaamismerkintöjen perustana.

Ne tukevat oppimisprosessia. Testien ja arviointien avulla myös oppija itse pystyy seuraamaan omaa oppimistaan. Arvioinnit antavat oppijalle palautetta ja auttavat häntä reflektoimaan omaa osaamistaan sekä tunnistamaan kehityskohteita.

Ne tarjoavat tietoa opettajalle tai kouluttajalle. Arviointien avulla voidaan tunnistaa, mitkä sisällöt ovat vaikeita tai vaativat lisätukea. Ne toimivat palautteena kurssin sisällön ja pedagogiikan kehittämiseen.

Miten suunnitella toimivia arviointeja ja testejä

1. ✨ Mieti, mitä haluat mitata arvioinnilla: arviointeja voi hyödyntää moneen tarkoitukseen oppimisen lopputuloksen mittaamisen lisäksi, esimerkiksi oppijan lähtötason kartoitukseen tai kurssipalautteen keräämiseen.
2. ✨ Määrittele, mitkä ovat kurssin oppimistavoitteet. Kohdista arviointi oppimistavoitteisiin.
3. ✨ Kysy oleellista; esimerkiksi sellaista, jolla varmistetaan, onko jokin oppimistavoite saavutettu.
4. ✨ Käytä selkeää kieltä ja vältä moniselitteisyyttä. Varmista, että tehtävänanto on tarpeeksi ohjaava.
5. ✨ Määrittele sopivat arviointimenetelmät. Verkkokursseille sopivia arviointimenetelmiä ovat esimerkiksi esseevastaukset, monivalinnat tai avoimet kysymykset. Oppijaa voi myös pyytää vaikka lähettämään kuva tai kuvakaappaus tai täyttämään itsearviointikysely. Digitaaliset oppimisympäristöt tarjoavat monia erilaisia työkaluja, joilla arviointia voi mitata.
6. ✨ Hyödynnä monen tyyppisiä arviointimenetelmiä, jotta varmistetaan arviointien toimivuus ja saadaan monipuolisesti tietoa.
7. ✨ Varmista, että jokaista kurssille määriteltyä oppimistavoitetta arvioidaan jollain menetelmällä.
8. ✨ Hyödynnä automaatioita arvioinnissa. Testit voidaan suunnitella automaattisesti arvioiduiksi, jolloin kouluttajan aikaa ei kulu arviointiin. Verkko-oppimisympäristössä on toki mahdollista myös hyödyntää manuaalisesti arvioitavia testejä, kuten esimerkiksi esseevastaukset tai muut projektien palautukset, mutta nämä ovat aina työläämpiä toteuttaa.
9. ✨ Määrittele automaattiset palautetekstit, jotka käyttäjä näkee vastaamisen jälkeen. Näitäkin voi usein räätälöidä esimerkiksi monivalintatehtävässä sen mukaan, vastaako käyttäjä oikein vai väärin. Palautteet syventävät oppimista ja kannustavat jatkamaan.
10. ✨ Kerää palautetta arviointien toimivuudesta, esimerkiksi tukivatko kurssin testit oppimista. Saat tietoa arviointien kehittämiseen.

Tapoja, joilla digitaalinen oppimisympäristö voi tukea arviointien ja testien toteutusta.

Verkkokurssille soveltuvien erilaisten arviointityyppien edut ja rajoitukset

Monivalintatehtävät

Monivalintatehtävät ovat nopeita, helposti vastattavia tehtäviä. Ne sopivat monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin, kuten esimerkiksi osaamisen testaamiseen, kyllä/ei-tehtäviin tai itsearviointiin. Monivalintatehtävät voidaan arvioida automaattisesti eivätkä siis vaadi aikaa kouluttajalta.

Monivalintatehtävien väärien vastausvaihtoehtojen keksiminen voi olla hankalaa - kuinka keksiä sellaisia, jotka eivät ole liian ilmiselviä ja joista voi oppia? Kouluttajalla pitää olla yleensä tiedossa yleiset virheet, jotta voidaan muodostaa järkeviä vastausvaihtoehtoja. Se, että kysymyksellä pitää aina olla vastausvaihtoehdot, voi myös rajoittaa sitä, mitä voidaan kysyä.

Avoimet kysymykset

Avoimet tehtävät, kuten lyhyet tekstivastaukset, reflektiot, selitykset tai pidemmät esseevastaukset, mahdollistavat käyttäjän syvällisemmän ajattelun. Avoimissa tehtävissä oppijat voivat ilmaista omaa ajatteluaan vapaammin kuin monivalintatehtävissä. Avoimissakin tehtävissä käyttäjälle voi näyttää vastaamisen jälkeen palautetekstin, joka voi olla vaikka mallivastaus.

Avoimiin tehtäviin liittyy myös rajoituksia. Automaattipalautteet avoimiin tehtäviin voivat olla yleisluontoisia tai toistuvia, eivätkä välttämättä tue oppijan yksilöllistä kehittymistä. Pisteet tehtävästä saa, jos vastaa tehtävään jotain, oli se sitten hyvä vastaus tai ei. Varsinkin pidemmissä esseevastauksissa manuaalinen arviointi voi olla hyödyllisempi sekä arvioinnin toteutumisen että oppijan oppimisen kannalta; tämä toki vie kouluttajan aikaa.

Käytännön tehtävät ja projektit

Käytännön tehtävillä ja projekteilla, kuten esimerkiksi case-analyysit, projektisuunnitelman laatiminen, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen tai videon tuottaminen, oppijat pääsevät soveltamaan tietoja käytännössä. Näihin voi liittää arviointikriteerit, jotka tekevät arvioinnista selkeää ja reilua oppijoille sekä helpottavat kouluttajan arviointia.

Käytännön tehtävät vaativat kouluttajalta manuaalista arviointia, mikä tekee niistä työlään arviointitavan. Tehtävien arviointi voi myös olla tulkinnanvaraista ja arvioijan näkemykset voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Kyselyt

Kyselyillä voi muodostaa itsearviointeja, kartoittaa oppijan osaamista tai kerätä kurssipalautetta. Kyselyt voivat auttaa oppijaa reflektoimaan omaa osaamistaan ja tunnistamaan kehityskohteita. Näitä on helppo toteuttaa oppimisalustalle ja ne soveltuvat hyvin suurille osallistujamäärille.

Kyselyissä huonona puolena on subjektiivisuus ja itsearvioinnin epätarkkuus - itsearviointi ei aina vastaa osaamisen todellista tasoa. Kyselyt soveltuvat parhaiten kokemusten ja käsitysten arviointiin, eivät niinkään taitojen testaamiseen. Kyselyiden tuloksia voi olla myös haastavaa analysoida, esimerkiksi Likert-asteikot voivat vaatia tilastollista osaamista tulkintaan.

Vertaisoppiminen

On mahdollista myös jalkauttaa arviointityötä ja avata tehtävät kurssin muiden opiskelijoiden arvioitaviksi. Tämä sopii enemmän kursseihin, joilla on paljon käyttäjiä ja jotka etenevät samaan tahtiin eikä sovi niin hyvin esimerkiksi itsenäisesti, omaan tahtiin opiskeltaviin kursseihin.

Itsearviointikysely omasta oppimisesta.

Kuinka analysoida testien ja arviointien tuloksia

Hyödynnä alustan oppimisanalytiikkaa arviointien tulosten analysointiin sekä arviointien parantamiseen. Oppimisalustoilla voi seurata esimerkiksi tehtävävastauksia, kurssisuoritusten määrää, lämpökarttoja siitä, missä sisällöissä vietetään aikaa tai tehtävien vastausprosentteja.

Tarkastele tuloksia eri näkökulmista, kuten yksilön tai kurssin näkökulmasta, sekä kysymyskohtaisesti.

Yksilökohtaisesti voi seurata, kuinka hyvin oppija suoriutui kurssin eri osa-alueista, mitkä tehtävät tai kysymykset olivat vaikeimpia ja onko oppijan osaaminen linjassa osaamistavoitteiden kanssa. 

Ryhmä- tai kurssitason analyysissa voi seurata, kuinka suuri osa ryhmän tai kurssin oppijoista saavutti oppimistavoitteet, missä kohdassa oppiminen takkuaa useimmilla ja onko arvioinnit ja testit liian helppoja tai vaikeita.

Kysymyskohtaisessa analyysissa voi tarkastella, mikä prosentti käyttäjistä vastasi oikein tai väärin tiettyyn kysymykseen, oliko kysymys selkeä tai aiheuttiko se sekaannusta, mitkä kysymykset tai tehtävät aiheuttavat virheitä. Analysoi, johtuuko virheet siitä, että tehtävänannoissa on ollut epäselvyyksiä tai muuta parannettavaa, vai voiko olla kyse siitä, että kurssi ei opeta asiaa tarpeeksi hyvin.

Kehitä arviointia ja materiaaleja tulosten perusteella. Jos jokin kysymys ei toimi tai ei mittaa tavoitetta tarkasti, muokkaa tai korvaa se. Jos oppijat eivät saavuta oppimistavoitteita, tarkastele tavoitteita - ovatko ne realistisia vai olisiko niitä tarpeen tarkentaa? Entä arviointi, onko se onnistunut vai pitäisikö sitä parantaa? Jos tulokset eivät vastaa odotuksia, voi myös olla tarpeen tarjota lisää harjoitusmateriaalia tai lisäresursseja vaikeiksi osoittautuneisiin asioihin.

Toimivat arvioinnit tukemaan oppimista

Hyvin suunnitellut arvioinnit ja testit tuovat arvokasta tietoa kurssin tuottajalle sekä kurssin osallistujille. Toimiva arviointi rakentuu selkeistä oppimistavoitteista, monipuolisista arviointimenetelmistä, yksiselitteisistä kysymyksistä sekä automaatioiden hyödyntämisestä. Arviointien tuloksia kannattaa analysoida systemaattisesti, sekä yksilö-, ryhmä-, että kysymystasolla, ja kehittää arviointia ja kurssin sisältöä tämän perusteella. Näin varmistetaan, että arviointi todella tukee oppimista sekä mittaa osaamista.