Tehtävät ovat usein oleellinen osa koulutusta ja joskus jopa koulutuksen keskeisin anti. Erityisesti verkkokursseilla tehtävien fasilitoiva rooli korostuu. Tässä eri tapoja hyödyntää tehtäviä ja vinkit laadukkaiden tehtävien toteuttamiseen.
Oppimisen validointi ja kertaaminen
Tehtäviä hyödynnetään hyvin usein sen testaamiseen, että asiat on ymmärretty oikein. Yksinkertaiset ja nopeat monivalintatehtävät ovat suosittuja ja tehokkaita osaamisen testaamiseen ja asioiden kertaamiseen. Monimutkaisempia kokonaisuuksia voidaan testata teksti- kuva- ja videopalautuksilla, mutta niiden tarkistaminen on yleensä työläämpää.
Tietotason kartoittaminen
Tehtäviä voidaan hyödyntää tietotason ja käsitysten kartoittamiseen ennen lähivalmennusta. Moni teettää koulutukseen osallistujilla jo etukäteen muutamia tehtäviä, joiden avulla kartoitetaan osaamistasoa ja ajatuksia käsiteltävästä aiheesta. Tehtävävastausten avulla saadaan parempi käsitys siitä mihin kallis läsnäoloaika kannattaa hyödyntää.
Orientointi aiheeseen
Erilaiset testit ja pohdintatehtävät auttavat arvioimaan omaa osaamista ja orientoimaan aiheeseen. Kun hahmottaa paremmin oman osaamistasonsa ja käytännön tarpeensa ymmärtää myös paremmin mihin kannattaa panostaa. Monimutkaisten aiheiden hallinta vaatii helposti enemmän aikaa asioiden pohtimiseen.
Ajattelun tukeminen ja aktivointi
Tehtävät tuovat vaihtelevuutta sisältöön ja aktivoivat oppijaa ajattelemaan. Aktivoivaan sisältöön on usein helpompi keskittyä eikä huomio lähde harhailemaan. Oppiminen on parhaimmillaan aktiivista pohtimista, kyseenalaistamista ja soveltamista faktojen tankkaamisen sijaan. Tehtävillä voidaan helposti rikastaa oppimiskokemusta.
Ohjeita hyvien tehtävien toteuttamiseen:
1. Sisältö ratkaisee
Oppiminen tapahtuu ajattelemalla, ei kliksuttelemalla. Tehtävät voivat olla tekniseltä toteutukseltaan olla hyvin yksinkertaisia kunhan sisältö on kunnossa. Liian monimutkainen tehtävänanto tai toteutus vievät huomion sisällöstä toisarvoisiin asioihin ja turhauttavat kurssilaisia. Oleellista on se mitä oppijan mielessä tapahtuu – huomio kannattaa keskittää siihen.
2. Välitön palaute tukee oppimista
Tehtävistä saatu palaute on arvokas osa oppimisprosessia. On hyvä kertoa miksi tehtävä oli oikein tai väärin ja mitä vastauksen olisi hyvä sisältää. Tällainen palaute tukee oppimista enemmän kuin erilaisten pistemäärien laskeskelu.
Erityisesti työläämpien tehtävien jälkeen saatu palaute kouluttajalta palkitsee ja motivoi.
3. Suosi pieniä, hallittavia kokonaisuuksia
Usein monta pientä tehtävää voittaa laajan tehtävän, sillä niihin vastaaminen käy helpommin, eikä kynnys vastaamiseen nouse liian korkeaksi.
Tehtävät voivat myös johdatella ja koostaa askel askeleelta suuremman kokonaisuuden. Jos kurssin aiheena on esimerkiksi digimarkkinointi, voidaan kurssin eri osioissa käydä eri markkinoinnin osa-alueita läpi ja kartoittaa lyhyiden, yksinkertaisten kysymysten avulla konkreettisia toimintamahdollisuuksia omassa yrityksessä. Lopuksi näiden vastausten perusteella on helppo koostaa laajempi digimarkkinoinnin toimintasuunnitelma – askel askeleelta on helpompi saada aikaan laajaa pohdintaa vaativa lopputulos.
4. Vertaisoppiminen tehostaa oppimista
Muiden vastauksia lukiessa ja arvioidessa oppii myös itse ja pääsee tarkastelemaan asioita uudella tavalla. Olemme luonnostamme hyvin uteliaita sen suhteen mitä muut asioista ajattelevat ja miten muut vastaavat samoihin kysymyksiin. Perustellun palautteen kirjoittaminen on erinomainen oppimiskokemus.
Vertaisarviointien hyödyntäminen usein myös vähentää valmentajan työtä. Niiden avulla voidaan toteuttaa laadukas palautteenanto ja arviointi suurille kursseille, joilla kouluttajan ei ole mahdollista arvioida kaikkien osallistujien kaikkia vastauksia.