Yuval Noah Harari kuvaa teoksessaan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia tarinankerrontataitojen kehittymisen merkittävää vaikutusta ihmiskunnan kehittymiseen kulttuurin, oppimisen, tiedon välittämisen ja yhteisöjen muodostumista edesauttamalla. Jo pitkään koulutussuunnittelijat ovat, muun muassa Richard E. Mayerin työhön perustuen, hyödyntäneet tarinallistamista ja tarinankerrontaa kiinnostavien ja vaikuttavien oppimissisältöjen rakentamisessa. Erityisen hyödyllistä tarinallistaminen on verkko-oppimisessa, jota voi olla vaikeaa toteuttaa motivoivaksi sekä arkeen sovellettavissa olevaksi sekä riittävän kiinnostavaksi.
Tarinat oppimisen tukena: miksi ne toimivat verkkokursseilla
Verkkokurssien opiskelu on usein aika yksinäistä puuhaa. Silloin, kun verkkokurssille ei ole tarkoitus osallistua samaan aikaan yhdessä koko työporukan kanssa, tai silloin kun kouluttajaa ei tapaa säännöllisesti etänä tai lähiopetuksessa verkkokurssin tiimoilta, oppija on opiskelutilanteessa yksin. Tällöin oppijan pitäisi itse pystyä säätelemään omaa oppimistaan, motivoitumaan aiheesta ja pitämään motivaatiota yllä. Tässä auttaa tarinallistamisen hyödyntäminen.
Ensimmäinen ajatus tarinallistamisesta voi olla ”Helpommin sanottu kuin tehty” ja toinen ”Miksi vaivautua tähän, kun erityisesti organisaatioissa koulutukset ovat usein pakollisia”.
Listataan ensin seurauksia ja syitä siihen, miksi tarinallistaminen kannattaa.
1. Osallistuminen
Tarinankerronta lisää oppijoiden halua osallistua ja kiinnostua sisällöstä, sillä hyvin laaditut kertomukset vangitsevat oppijoiden huomion ja pitävät heidän kiinnostuksensa yllä. Oppijoiden motivaatio tutustua kurssin sisältöön kasvaa.
2. Parantunut mieleenpalauttaminen
Tarinat tekevät tiedon muistamisesta helpompaa. Oppijat muistavat helpommin faktat, käsitteet ja ideat, jotka esitetään kerronnallisen yhteyden avulla.
3. Parempi ymmärrys
Tarinat yksinkertaistavat monimutkaisia aiheita ja auttavat asioiden ymmärtämisessä. Kertomuksen muoto auttaa oppijoita ymmärtämään abstrakteja käsitteitä ja liittämään ne todellisiin tilanteisiin.
4. Tunneside ja tunnekokemus
Tarinat herättävät tunteita ja empatiaa, mikä johtaa henkilökohtaisen yhteyden muodostumiseen kertomuksen tilanteeseen. Tällä tavoin tarinoiden avulla kuvatut tilanteet muuttuvat helpommin samastuttavaksi ja merkityksellisemmäksi oppijoille.
5. Kontekstuaalinen oppiminen
Tarinankerronta tarjoaa oppimiselle kontekstuaalisen kehyksen. Se auttaa oppijoita näkemään, miten heidän hankkimansa tiedot sopivat laajempaan yhteyteen, mikä tekee tiedon soveltamisesta käytännön tilanteisiin helpompaa.
6. Motivaatio ja kiinnostus
Mukaansatempaavat tarinat motivoivat oppijoita tutkimaan aiheita, joita he saattaisivat muutoin pitää mielenkiinnottomina. Kertomuksen rakenne voi luoda uteliaisuuden tunteen ja halun oppia lisää. Uteliaisuus ja motivaatio ovat oppimiseen kannustavia tekijöitä ja erityisesti motivaation vaikutusta oppimistuloksiin on tutkittu paljon.
7. Ongelmanratkaisu ja kriittinen ajattelu
Tarinat, joissa kuvataan haasteita tai dilemmoja, edesauttavat kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Oppijoita voidaan pyytää analysoimaan tilanteita kertomuksessa ja tekemään päätöksiä ja tällä tavoin autetaan oppijoita korkeamman ajattelutason saavuttamisessa. Lisäksi harvassa ovat ne tilanteet, joihin on olemassa absoluuttisen oikea ja absoluuttisen väärä vastaus: tarvitaan kriittistä ajattelua ja kykyä soveltaa opittua arjen pulmatilanteisiin.
8. Henkilökohtaistaminen
Tarinankerrontaa voidaan käyttää oppimiskokemuksen henkilökohtaistamiseen. Oppimissisältöihin voidaan sisällyttää tarinoita, joissa kuvataan erilaisten oppijoiden erilaisia taustoja ja kokemuksia. Tällä tavoin voidaan edistää diversiteettiajattelua sekä helpottaa oppimissisältöihin samastumista.
9. Pitkäaikainen vaikutus
Tarinat vaikuttavat oppimiseen pitkällä aikavälillä. Oppijat muistavat tarinat ja niiden liittyvät opetukset kauan kurssin suorittamisen jälkeen, ja näin tiedon säilyminen muistissa paranee.
Tarinallistamisen käytännön vinkit koulutussuunnittelussa
On varmaan pakko myöntää, että tarinallistamisen hyödyntämisen vaikutukset ovat moninaisia. Mutta miten tarinallistamista sitten voi hyödyntää käytännön koulutussuunnittelussa? Tässä viisi vinkkiä:
1. Käytä rikasta kieltä ja kuvailevia yksityiskohtia
Kurssin sisältötyypistä riippumatta rikkaan kielen ja kuvailevilla yksityiskohtien käyttö tarinankerronnassa tekee koulutuksen sisällöstä eläväisempää ja vaikuttavampaa. Tarinoiden kertominen videoiden avulla ei ole aina mahdollista, mutta rikkaalla kielellä ja kuvailevilla yksityiskohdilla tekstistäkin voidaan luoda mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa. (Muista kuitenkin saavutettavuus).
2. Korosta narratiivisen kaaren merkitystä
Narratiivinen kaari, joka koostuu kysymyksestä, jännitteestä ja ratkaisusta, auttaa ylläpitämään oppijoiden huomiota ja sitoutumista. Sellaisen narratiivin luominen, joka herättää uteliaisuutta ja ylläpitää kiinnostusta, on ratkaisevan tärkeää.
Esimerkki: kuvaa kurssin tai sen osa-alueen aluksi tilanne ja esitä kysymys esimerkiksi ennen videota ja toinen kysymys videon jälkeen, tarjoa lisätietoa ja auta oppijaa pohtimaan.
3. Käytä monipuolisia medioita (teksti, ääni, video, kuvat, vuorovaikutteiset elementit)
Äänen ja videon käyttö tarinankerronnassa tehostaa tarinoiden vaikuttavuutta. Ääni ja video voivat välittää tarinankerronnan esittävän ulottuvuuden. Jos ääni ja videot eivät sovellu käytettäväksi, myös rikas kieli ja kuvailevat yksityiskohdat toimivat.
4. Kannusta opiskelijoita reflektoimaan omia kokemuksiaan
Opiskelijoiden osallistaminen kannustamalla heitä reflektoimaan omia kokemuksiaan opittavaan aiheeseen liittyen oppimisprosessin aikana edistää ajattelua ja oppimista.
5. Valitse relevantit tarinat ja mieti tarinan rakennetta tarkkaan
Valitse tarinat, jotka liittyvät aiheeseen ja oppimistavoitteisiin. Tarinoiden tulisi selventää ja vahvistaa tiettyjä ajatuksia ilman niistä poikkeamista.
Loppujen lopuksi verkkokurssien rakentaminen tarinallistamista hyödyntäen on helpompaa kuin miltä se saattaa kuulostaa. Kaikkia vinkkejä ei tarvitse ottaa käyttöön yhdeltä istumalta, vaan kannattaa kokeilla ensin yhtä ja sitten toista keinoa. Ja oppijoilta kannattaa pyytää palautetta pitkin matkaa – sekä muokata kursseja palautteen perusteella.
Lisäksi ehdottomasti kannattaa seurata oppimissisältöjen vaikuttavuutta sekä kysymällä oppijoiden subjektiivista kokemusta oppimistavoitteiden täyttymisestä että yhdistämällä oppimisesta kertyvää dataa muuhun organisaatiosta kertyvään tietoon.