Osaaminen on työ- ja kilpailukyvyn perusta
Osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen kulkevat käsi kädessä. Oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää, oli kyse sitten tietotyöläisestä, käsityöläisestä tai operatiivisen alan ammattilaisesta – erityisesti epävarmoina aikoina uskoa tulevaisuuteen lisää luottamus oman osaamisen ajantasaisuuteen.
Yksilötason lisäksi osaamisen kehittäminen on myös organisaatiotasolla hyvin tärkeää, sillä organisaation osaaminen on usein suoraan verrannollinen sen kilpailukykyyn. Epävakaassa markkinatilanteessa paitsi olemassa oleva osaaminen myös muutosvalmius vaikuttavat yrityksen kykyyn säilyttää toimintakykynsä, kehittyä ja kasvaa.
Mitkä sitten ovat parhaita tapoja kehittää omaa tai organisaation osaamista? Puhutaan osaamisen kehittämisen työkaluista.
Parhaat työkalut osaamisen kehittämiseen yksilötasolla
Yksilötasolla erilaisia osaamisen kehittämisen työkaluja on valtava määrä, mutta yksi niistä on tärkeydessään ylitse muiden: motivaatio. Sekä ulkoinen että sisäinen motivaatio toimivat osaamisen kehittämisen kannustimina. Motivoituneen yksilön osaamisen kehittämisen työkaluja ovat esimerkiksi:
- Tutustumiskäynnit: yleinen tapa perehdyttää uusi työntekijä työnantajaorganisaation toimintaan on järjestää tutustumiskäyntejä organisaation eri toimipisteissä ja erilaisissa operatiivisissa yksiköissä. Sen lisäksi, että tieto organisaation liiketoiminnasta karttuu, uudelle työntekijälle välittyy tietoa myös organisaation kulttuurista ja toimintatavoista. Myös uuden työntekijän sosiaalinen verkosto kasvaa, kun tutustumiskäynneillä hänen on mahdollista tavata myös niitä työntekijöitä, joiden kanssa hän ei päivittäisessä työssään tule juurikaan olemaan tekemisissä.
- Toisilta oppiminen ja tiimityöskentely: Tiimissä tiimin jokainen jäsen tuo tiimityöhön oman tietotaitonsa, ja lisäksi jokainen yksittäinen jäsen voi oppia muilta erilaisia tapoja suorittaa työtehtäviä ja lähestyä ratkaistavia haasteita. Tiimiin, kuten koko organisaatioon, syntyy oma kulttuurinsa, joka sekin voi joko tukea oppimista tai estää sitä. Senkin vuoksi organisaatio- ja tiimikulttuurin kehittämiseen kannattaa panostaa.
- Työnohjauksessa tutkitaan, arvioidaan ja kehitetään yksilön omaa työtä, ja tukena toimii työnohjaaja. Työnohjauksen avulla voidaan selkeyttää yhteisiä tavoitteita, jäsentää selkeämmin tehtäviä ja rooleja yksilö-, tiimi- ja koko organisaation tasolla, lisätä yksilöiden ja tiimien muutoskykyä ja oppimista ja kehittää johtamista ja yhteistyötä. Parhaimmillaan työnohjaus muun muassa parantaa työn laatua, tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä, vahvistaa työntekijän ammatillista identiteettiä ja parantaa työssä jaksamista.
- Erilaiset ammatilliset koulutus- ja kehittämisohjelmat sekä täydennys- ja oppisopimuskoulutukset toteutetaan usein taitoperustaisina (skill-based, skills based), jolloin oppiminen perustuu jonkin tietyn taidon opetteluun, ja opitun taidon käyttämiseen myös muiden vastaavien työtehtävien hoitamiseen tai haasteiden ratkaisemiseen. Avainsanoja ovat aktiivinen oppiminen, ryhmätyöskentely, kokonaisvaltaisuus ja sovellettavuus. Taitoperustaisessa oppimisessa tavoitteena on hankkia, prosessoida ja myös soveltaa uutta tietoa, mikä parantaa oppimistuloksia. Taitoperustainen oppiminen kehittää myös tiimityö- ja viestintätaitoja.
- Työssäoppimista hyödyntävät muun muassa useat ammatilliset oppilaitokset: teoriassa opitut asiat voidaan ottaa heti käyttöön myös käytännössä, ja työtä tekemällä löydetään itselle sopivimmat tavat toimia.
- Aina saatavilla olevia tapoja kehittää osaamista ovat luonnollisesti myös kirjallisuus, podcastit ja erilaiset webinaarit. Myös verkkokurssit ovat joustava ja helposti saavutettava tapa oppia uusia ja ylläpitää olemassa olevia taitoja. Verkkokurssitarjonta kasvaa jatkuvasti, ja nykyään lähes mitä tahansa on mahdollista opiskella digimuotoisesti. Erilaiset MOOC-kurssit tarjoavat suurelle yleisölle mahdollisuuden esimerkiksi tekoälyn perusteiden tai tilastotieteen perusasioiden oppimiseen, koodausta on mahdollista opetella erilaisten verkkoympäristöjen avulla, ja myös esimerkiksi kieltenopiskeluun on tarjolla valtaisa määrä verkkokursseja ja digityökaluja.
- Osallistuminen erilaisiin seminaareihin, konferensseihin ja verkon yli järjestettäviin tapahtumiin on myös toimiva tapa hankkia uusinta tietoa omalta tai itseä kiinnostavalta alalta.
Parhaat työkalut osaamisen kehittämiseen organisaatiotasolla
Organisaation kilpailuetu riippuu hyvin usein sen tietopääomasta ja kyvystä tuottaa innovaatioita. Organisaatiokulttuurilla on suuri merkitys organisaation ja sen jäsenten innovointikykyyn, tiedon siirtymiseen ja erityisesti epävakaassa markkinatilanteessa tarvittavaan muutosvalmiuteen.
Organisaation osaamisen kehittäminen ja organisaatiokulttuurin rakentaminen ja kehittäminen alkavat rekrytoinnista. Rekrytoitaessa onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että tehtävään valittavat työntekijät jakavat organisaatiolle merkitykselliset arvot. Palkitsemisjärjestelmällä on valtava merkitys oppivan organisaation rakentamisessa: jos henkilöstöä palkitaan tiedon jakamisesta, luomisesta ja soveltamisesta sekä uuden oppimisesta, se ohjaa organisaatiota toivottuun suuntaan.
Avainasemassa minkä tahansa organisaation osaamisen kehittämisessä on tehokas tiedon- tai osaamisenhallintajärjestelmä (knowledge management system), jolla pyritään korvaamaan ja toisaalta täydentämään organisaation sosiaalisten verkostojen muodostamia epävirallisia tiedon siirtämisen kanavia.
Yleisimmin käytetyt strategiat organisaation tiedon järjestämisessä ovat personalisaatio, johon usein kuuluu tietokartan laatiminen siitä, kenellä organisaatiossa on minkäkinlaista asiantuntijatietoa, sekä kodifiointi, jossa organisaation asiantuntijat dokumentoivat oman osaamisensa ja tallentavat sen tiedonhallintatyökaluun (Transactive Memory System), josta se on kaikkien saatavilla. Lisäksi organisaation tieto on tallentunut erilaisiin toimintaohjeisiin ja prosessikuvauksiin. Jotta organisaation osaamisen kehittäminen on mahdollista, organisaation jäsenillä tulee olla pääsy organisaatiossa olevaan tietoon – ja mikäli saavutettavissa olevaa tietoa ei rajata koskemaan vain tiettyjä henkilöstöryhmiä, voi avoimuus johtaa uusiin innovaatioihin.
Erilaiset keskustelutilaisuudet, tiimityöskentely sekä laajojen ja vaihtelevien verkostojen syntymisen mahdollistaminen ja siihen kannustaminen ovat myös tehokkaita työkaluja organisaation osaamisen kehittämiseen ja tiedon siirtämiseen.
Työnkierto on vaikuttava tapa siirtää tietoa organisaatiossa yksiköstä toiseen. Työnkierron ja työssäoppimisen avulla on mahdollista tehokkaasti siirtää myös organisaation hiljaista tietoa, jota on vaikea dokumentoida tiedonhallintajärjestelmiin.
Organisaation osaamisen kehittämisessä olisi huomioitava myös henkilöstön vaihtuvuus, sillä vaihtuvuuden kautta yrityksen ulkopuolelle siirtyy suuri määrä organisaation hiljaista tietoa. Tämä hiljainen tieto on yksi yrityksen parhaista kilpailueduista, sillä se ei näy ulospäin ja kilpailijoiden on vaikea kopioida sitä.
Usein organisaatiot järjestävät henkilöstölleen erilaisia koulutustilaisuuksia tai mahdollistavat osallistumisen ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. Ollakseen mahdollisimman tehokas koulutuksen tulisi
- sisältää demonstraatioita, sillä siten on mahdollista siirtää samalla kertaa sekä eksplisiittistä että hiljaista tietoa
- kohdistua kerralla koko ryhmälle/tiimille: tiimin kouluttaminen yhdessä on tehokkaampaa kuin yksilöllinen koulutus. Substanssiaiheen oppimisen lisäksi tiimin jäsenten välinen tiedon siirtyminen ja jakaminen tehostuu. Tämä voidaan huomioida myös erilaisissa verkkokoulutuksissa.
Erilaiset verkkokurssit ovat organisaatiolle toimivaksi havaittu, kustannustehokas ja vaikuttava tapa kouluttaa sekä koko henkilöstöä kerralla, että tiettyjä henkilöstöryhmiä. Henkilöstö voi opiskella verkkokurssien sisältöä joustavasti, ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin esimerkiksi koulutukseen osallistuminen ja vuorotyöskentely on mahdollista ilman vaativia ja kalliita sijaisjärjestelyitä. Tarvittaessa verkkomuotoisella koulutuksella voidaan täydentää luokkahuonemuotoista koulutusta.
Henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyy olennaisesti HR-järjestelmä, johon tallentuvat tiedot muun muassa henkilöstön osallistumisesta koulutuksiin. Parhaassa tapauksessa tieto tallentuu suoraan verkko-oppimisympäristöstä HR-järjestelmään.
Organisaation osaamisen kehittämisen tulisi olla olennainen osa organisaation strategiatyötä. Kun osaamisen kehittämisessä hyödynnettävien työkalujen valinta tehdään systemaattisesti ja strategian toteutumista tukien, saavutetaan organisaation kannalta parhaat hyödyt. Osaamisen kehittäminen organisaatiotasolla on proaktiivista, pitkäjänteistä ja tavoitteellista tekemistä, jolla pyritään parantamaan organisaation kilpailukykyä, nostamaan sen markkina-arvoa ja vahvistamaan työnantajamielikuvaa – ja houkuttelemaan organisaatioon osaavia työntekijöitä. Kyse on dynaamisesta prosessista – osaamisen kehittämisessä ei olla koskaan valmiita.
Lue myös:
Osaamisen kehittäminen - arjen käytännöt ja työkalut
Osaamisen kehittäminen kasvattaa ja ylläpitää organisaation kilpailukykyä
Osaamisen kehittäminen - parhaat käytännöt ja tärkeimmät työkalut