Nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä jatkuva oppiminen on avain menestykseen sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta.
Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, mitä hyötyä jatkuvasta oppimisesta on ja kuinka työpaikoilla voidaan edistää jatkuvaa oppimista sekä luoda kasvun ja kehityksen kulttuuria.
Mitä on jatkuva oppiminen
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan yleensä koko elämän aikana tapahtuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. Jatkuvan oppimisen tarkoituksena on usein työntekijän osaamisen ja taitojen kehittäminen niin, että ne vastaavat työelämän tarpeisiin.
Jatkuvan oppimisen muodot ovat laajat. Niihin voi sisältyä esimerkiksi itsenäinen opiskelu, työssä oppiminen, kokemusten kautta oppiminen sekä muiden kanssa vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen.
Jatkuva oppiminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa
Jatkuva oppiminen mahdollistaa yrityksen kilpailuedun sekä sopeutumisen muuttuvaan ympäristöön. Nykypäivän työelämässä, jossa teknologia ja markkinat muuttuvat jatkuvasti, on elintärkeää että työntekijöillä on ajantasaiset tiedot ja taidot.
Työntekijän näkökulmasta taitojen parantuminen voi johtaa parempaan työsuoritukseen tai esimerkiksi tarjota työntekijälle parempia uramahdollisuuksia. Henkilökohtainen kehitys lisää työntekijän työtyytyväisyyttä sekä sitoutumista työhön. Työntekijöiden kehityksen tukeminen voi siis myös lisätä organisaation kykyä pitää hyvät työntekijät yrityksessä.
Nykyisen oppimiskulttuurin arviointi
Jotta jatkuvaa oppimista voitaisiin edistää työpaikalla, kannattaa ensin arvioida organisaation nykyisen oppimiskulttuurin tila. Voidaan esimerkiksi miettiä, kuinka hyvin oppimismateriaaleja on saatavilla organisaatiossa sekä kuinka paljon nykyisiä materiaaleja käytetään, mitkä ovat työntekijöiden asenteet oppimista ja kehittymistä kohtaan, sekä saako oppiminen tukea johdolta. Näiden asioiden miettiminen ja arviointi voi auttaa tunnistamaan aukkoja ja parantamisen kohteita organisaation oppimiskulttuurissa.
Esihenkilöiden merkitys jatkuvan oppimisen edistämisessä
Esihenkilöiden rooli on keskeinen, kun puhutaan jatkuvan oppimisen onnistumisesta työpaikoilla. Johtajat voivat omalla esimerkillään ja oppimisellaan näyttää sitoutumistaan jatkuvaan oppimiseen sekä rohkaista ja tukea työntekijöitä tekemään samoin. On myös tarpeen selkeästi viestiä jatkuvan oppimisen hyödyt. Johtajat voivat myös kohdentaa resursseja ja budjettia oppimisen ja kehityksen aloitteisiin sekä luoda mahdollisuuksia oppimiselle eri muodoissa.
Oppimisstrategian kehittäminen
Jotta jatkuva oppiminen olisi tehokasta, kannattaa organisaatiolle kehittää oma oppimisstrategia siitä, miten ja mihin suuntaan organisaation oppimista viedään. Tehokas oppimisstrategia perustuu selkeisiin tavoitteisiin, jotka ovat linjassa organisaation liiketoiminnan tavoitteiden kanssa.
Oppimisstrategiassa voidaan hyödyntää monipuolisia oppimismahdollisuuksia, kuten formaalia oppimista, e-oppimista, työssä oppimista ja mentorointia. Opetusta ja oppimista kannattaa myös räätälöidä yksilöllisten oppimistyylien ja tarpeiden mukaan, jotta jokainen työntekijä voisi oppia itselleen sopivimmalla tavalla.
Oppimiseen kannattaa sisällyttää jatkuvaa palautetta sekä työntekijöiden suoritusten arviointia, jotta oppimisen vaikutusta voidaan mitata ja oppimisstrategian kehitystä ohjata haluttuun suuntaan.
Teknologian hyödyntäminen jatkuvassa oppimisessa
Teknologian rooli oppimisessa on merkittävä, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia oppia joustavasti ja tarpeen mukaan, mikä sopii erityisesti työn ohessa tapahtuvaan jatkuvaan oppimiseen. Digitaaliset oppimisalustat mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun ja tukevat jatkuvaa oppimista tarjoamalla helppokäyttöisen ja tehokkaan tavan toteuttaa e-oppimista.
Teknologian avulla voidaan hyödyntää muun muassa mikro-oppimista, virtuaalisia luokkahuoneita ja yhteisöllistä oppimista esimerkiksi keskustelufoorumien ja sosiaalisen median avulla.
Growth mindset -ajattelun juurruttaminen
Kasvun asenne, eli "growth mindset", on asenne, jossa uskotaan, että kyvyt ja taidot voivat kehittyä harjoittelun ja oppimisen kautta. Tällaisen ajattelutavan juurruttaminen organisaatioon voi edistää jatkuvaa oppimista merkittävästi. Tämän ajattelun juurruttamisessa voi auttaa esimerkiksi että tunnustetaan ja palkitaan ponnisteluja ja parannuksia, ei vain lopputuloksia, sekä tarjotaan rakentavaa palautetta ja oppimismahdollisuuksia epäonnistumisista.
Oppimisyhteisön rakentaminen
Jotta oppiminen olisi motivoivaa ja siitä tulisi osa työpaikan kulttuuria, on tärkeää luoda tukiverkostoja ja rakentaa oppimisyhteisöjä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mentorointi- tai valmennuspolkujen perustamista, vertaisoppimisen ja tiedon jakamisen edistämistä esimerkiksi säännöllisten tiimipalaverien, digitaalisten alustojen tai projektien jälkipuintikokousten avulla, sekä säännöllisten oppimistapahtumien, kuten työpajojen, järjestämistä. Oppimisyhteisöt ja tiedon jakaminen tukevat työntekijöitä heidän oppimisessaan ja auttavat rakentamaan vahvempaa yhteishenkeä organisaatiossa.
Menestyksen mittaaminen ja tunnustaminen
Jatkuvan oppimisen vaikutuksia on hyvä seurata ja mitata, jotta voidaan arvioida strategioiden toimivuutta ja tehdä tarvittavia parannuksia. Voidaan esimerkiksi seurata erilaisia KPI:tä, kuten työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin tai kurssien läpäisyaste, tai sitä kuinka työntekijöiden taidot karttuvat tai onko oppiminen vaikuttanut heidän työsuoritukseensa. Onnistumisten ja virstanpylväiden tunnustaminen ja juhliminen motivoivat jatkuvaan oppimiseen.