out of focus clarity

Saavutettavuuskriteerien tarkoitus on saada digitaaliset palvelut auttamaan mahdollisimman monia

Erilaisia fyysisiä ympäristöjä suunnitellaan yhä enemmän esteettömyyden (accessibility) näkökulmasta siten, että mahdollisimman monenlaisten ihmisten olisi mahdollista osallistua toimintaa ja käyttää palveluita ongelmitta. Esteettömyys on tärkeää fyysisen ympäristön lisäksi myös digitaalisessa maailmassa. Verkossa esteettömyyttä nimitetään saavutettavuudeksi. Saavutettavuuden tavoite on sama kuin esteettömyydenkin: mahdollisimman monen erilaisen ihmisen tulisi olla mahdollista käyttää palveluita niin helposti kuin suinkin. Saavutettavuuskriteerien noudattamisella pyritään omalta osaltaan vaikuttamaan syrjäytymisen, ja nimenomaan digisyrjäytymisen, ennaltaehkäisyyn.

Saavutettavuus on osa hyvää asiakaspalvelua ja asiakaslähtöisyyttä. Esimerkiksi, videon saavutettavuutta lisäävät tekstitys ja kattava ääniraita. Erilaisten mobiiliapplikaatioiden saavutettavuutta lisää esimerkiksi se, että painikkeet ovat riittävän suuria ja erottuvat selkeästi muusta ympäristöstä. Saavutettavuus on osa Suunnittele kaikille -periaatetta (Universal Design). Kun erilaiset käyttäjät huomioidaan kattavasti jo palvelun suunnittelun alkumetreiltä, tuotetta on helpompi jatkossakin kehittää saavutettavaan suuntaan, ja asiakaskokemus paranee.

Saavutettavuus on meille kaikille hyödyllistä, ja meistä joillekin välttämätöntä. Monet esimerkiksi katsovat videoita mieluusti ilman ääntä, ja silloin videoiden tekstitys on tärkeää. Mutta kuulovammaiset ihmiset tarvitsevat välttämättä videoiden tekstitystä voidakseen saada videon sisällöstä mahdollisimman kattavan kuvan.

Mitä saavutettavuus kattaa?

Saavutettavuus muodostuu ympäristön teknisestä toteutuksesta, helppokäyttöisyydestä ja sisältöjen selkeydestä.

Tekninen saavutettavuus

  • palvelun lähdekoodi on virheetöntä ja loogista
  • HTML-standardia ja WCAG-ohjeistusta on noudatettu
  • palvelu toimii hyvin päätelaitteesta ja selaimesta riippumatta
  • avustavat teknologiat (puheohjaus ja ruudunlukuohjelmat)

Helppokäyttöisyys

  • palvelu on helppo hahmottaa
  • palvelussa on helppo navigoida
  • sivujen ja sisältöjen nimet ovat selkeitä
  • halutun toiminnon suorittaminen on vaivatonta

Ymmärrettävyys

  • palvelun asiasisältöön liittyvä kriteeri
  • käytetyn kielen tulee olla ymmärrettävää ja tarvittaessa selkokieltä
  • helppolukuisuus, selkeä jäsentely, väliotsikointi ja linkit tukevat ymmärrettävyyttä
  • monikanavaisuuden huomiointi (osa tiedosta on hyvä antaa muuna kuin tekstinä: voidaan käyttää videoita, kuvia tai ääntä)

Käyttökynnys matalaksi

Saavutettavuudella palvelun käyttökynnys saadaan mahdollisimman matalaksi niin, että jokainen meistä voi käyttää palvelua. Saavutettavuus merkitsee eri asiaa eri ihmisille ja on kontekstisidonnaista. Saavutettavuusasioita mietittäessä palvelun käyttöä voidaan pohtia esimerkiksi

  • ikäihmisten
  • keskittymishaasteisten ihmisten
  • kuulovammaisten ihmisten
  • näkövammaisten ihmisten
  • fyysisesti rajoittuneiden ihmisten
  • luki- ja oppimisvaikeuksisten ihmisten
  • kielitaidottomien ihmisten
  • digimaailmaan tottumattomien ihmisten
  • epäsuotuisassa ympäristössä (auringonpaiste, kova melu, rauhaton ympäristö) olevien ihmisten

näkökulmasta.

Laki velvoittaa

Saavutettavuusvaatimus on paitsi yleishyödyllinen kriteeri myös lakisääteinen velvollisuus. Julkisen sektorin 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkosivustojen ja mobiiliapplikaatioiden tuli täyttää saavutettavuusvaatimukset jo 23.9.2019 alkaen, ja myös ennen 23.9.2018 julkaistujen sivustojen ja applikaatioiden on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.

Lain piiriin kuuluvat julkishallinnosta

  • valtion virastot, laitokset, kunnat, kaupungit, valtiolliset liikelaitokset, julkista hallintotehtävää hoitavat organisaatiot, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ja julkisoikeudelliset yhdistykset
  • ammattikorkeakoulut ja yliopistot
  • julkisoikeudelliset laitokset (mm. kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt, Keva, YTHS)

Eikä kyse ole vain julkiselle sektorille asetettavista kriteereistä: laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa myös tiettyjä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Nimittäin yksityisen sektorin verkkosivustot tulevat uuden digipalvelulain piiriin 1.1.2021 alkaen, ja mobiilisovellukset puolestaan 23.6.2021.

Useat sellaiset järjestöt, jotka saavat STEA:n avustusta, katsotaan julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, ja ne täten kuuluvat myös lain sovellusalaan. Lisäksi yksityiset organisaatiot, jotka saavat jonkin verkkopalvelun tai mobiiliapplikaation kehittämiseen julkista, kohdennettua avustusta yli puolet palvelun luomisen kustannuksista, kuuluvat joukkoon, jota saavutettavuuslainsäädäntö koskee.

Yksityisen sektorin toimijoista saavutettavuussäännökset koskevat automaattisesti

  • pankkeja ja muita finanssialan toimijoita
  • vakuutusalan toimijoita
  • vesi- ja energia-alan toimijoita
  • liikennepalveluiden toimijoita
  • postipalveluiden tarjoajia

Lisäksi saavutettavuusvaatimukset koskevat vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluita, esimerkiksi kun sivustolla käytetään verkkopankkitunnuksia tunnistautumisessa.

Kannattaa myös huomioida, että vaatimukset koskevat myös kolmansilta osapuolilta tilattuja sisältöjä (raportit, infograafit, videot). Lain velvoittavuus koskee lisäksi erilaisia tiedostoja ja videoita sekä mobiilisovelluksia.

Käytännöllisiä ohjeita saavutettavuuden huomioimiseksi palvelun suunnittelun alusta alkaen löydät esimerkiksi täältä: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/tietoa-saavutettavuudesta/ohjeita-suunnittelun-tueksi/

Saavutettavuuden vaatimustasot

WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on kansainvälisen World Wide Web (W3C) konsortion kehittämä ja ylläpitämä ohjeistus, jota käytetään monessa maassa lainsäädännön saavutettavuusvaatimusten perustana. WCAG-ohjeistusta noudattamalla parannetaan etenkin verkkopalveluiden teknistä saavutettavuutta, ja ohjeistus toimii ohjenuorana käyttöliittymäsuunnittelijoille, teknisille kehittäjille ja sisällöntuottajille.

WCAG-vaatimusten tavoitteena on saavutettavuuden minimitasolle yltäminen:

  • verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla
  • erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja voivat käyttää palvelua mahdollisista rajoitteista huolimatta
  • sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla

WCAG-kriteereillä on kolme vaativuustasoa

A perustaso, parantaa saavutettavuutta osalle käyttäjistä, joilla erityisiä haasteita verkkopalveluiden käytössä. Esimerkiksi videoiden tekstitysvaatimus on A-tason kriteeri.

AA ylempi taso, parantaa saavutettavuutta entistä laajemmalle joukolle käyttäjiä. Esimerkiksi kuvailutulkkaus (ääniselite) videoille on AA-tason kriteeri.

AAA ylin taso, parantaa saavutettavuutta vielä useammalle. Esimerkiksi sisältöjen tarjoaminen viittomakielisinä videoina tai tekstin ymmärrettävyyden parantaminen ovat AAA-tason kriteerejä.

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä. Lisätietoa: https://www.w3.org/Translations/WCAG21-fi/ ja https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/lait-ja-standardit/wcag-2-1/

Saavutettavuusseloste

Saavutettavuusselosteessa kuvataan verkkopalvelun saavutettavuuden tila ja mahdolliset poikkeamat saavutettavuusvaatimuksista sekä kerrotaan, miten käyttäjä voi antaa saavutettavuuspalautetta. Saavutettavuusseloste siis omalta osaltaan parantaa asiakaskokemusta, ja se vaaditaan kaikkien lain piiriin kuuluvien toimijoiden kaikkia verkkosivuja ja mobiilisovelluksia koskien.

Tietoa saavutettavuusselosteesta: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/lait-ja-standardit/tietoa-saavutettavuusselosteesta/

Saavutettavuusvaatimukset verkko-oppimisympäristössä

Saavutettava verkko-oppimisympäristö on aidosti helppokäyttöinen.

Verkko-oppimisympäristöjen saavutettavuudessa on kyse samoista periaatteista kuin muidenkin verkkoympäristöjen saavutettavuudessa: pyritään siihen, että ympäristö on helppokäyttöinen ja mahdollisimman laajan asiakaskunnan käytettävissä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Verkko-oppimisympäristössä saavutettavuus on tärkeää sekä kouluttajan että opiskelijan näkökulmasta.

Kouluttajalle on tärkeää, että

  • kursseja on helppo luoda ja ylläpitää
  • oppimisanalytiikka on selkeää
  • alustan eri ominaisuuksia on helppo käyttää
  • alustan käyttöohjeet ovat selkeät ja ne on toteutettu monikanavaisesti
  • oppimisympäristön hallinnointi on mahdollista päätelaitteesta riippumatta ja kaikilla selaimilla.

Opiskelijalle puolestaan on tärkeää, että

  • tunnukset ympäristöön on helppo luoda
  • ympäristöön on helppo kirjautua
  • kursseja on helppo opiskella
  • omasta edistymisestä saa helposti tietoa
  • kouluttajaan saa alustan kautta helposti yhteyden
  • oppimisympäristö on käytettävissä päätelaitteesta ja selaimesta riippumatta.

Vuolearning täyttää WCAG-kriteereillä mitattuna vaativuustason AA kriteerit.

Kehitystyössä vaativuustaso näkyy esimerkiksi siinä, että oppimisympäristön alustan helppokäyttöisyydestä pidetään kiinni. Teknisessä toteutuksessa esimerkiksi HTML-elementtien ja attribuuttien käyttämisessä pyritään noudattamaan yleisiä standardeja. Vuolearning myös hyödyntää erilaisia automatisoituja testaustyökaluja saavutettavuusongelmien havaitsemiseen.

Miten oppimisympäristön saavutettavuus tarkoittaa käyttäjän näkökulmasta

Jotta verkko-oppimisympäristön saavutettavuus olisi hyvä, sen tulisi olla mahdollisimman helppokäyttöinen. Käytännössä siis verkkokursseja olisi tärkeää pystyä luomaan ilman intensiivistä oppimisalustan käyttökoulutusta, ja vastaavasti verkkokurssien opiskelun pitäisi onnistua ilman mitään aiheeseen liittyvää koulutusta.

Paitsi saavutettavuuden kannalta, oppimisympäristön helppokäyttöisyys on tärkeää myös kouluttajan ja opiskelijan ajankäyttöä ajatellen, sillä tuskin kenelläkään meistä on enää kovin paljoa aikaa käytettävänä erilaisten ohjelmistojen käytön opettelulle – päinvastoin on tärkeää päästä heti käsiksi itse tekemiseen, ja saada alusta alkaen käyttökelpoista materiaalia aikaiseksi, tai päästä aloittamaan opiskelu.

Alustassa on hyvä olla vaivattomasti käytettävissä olevia perusominaisuuksia, joiden lisäksi oppimisympäristön käyttöä on mahdollista laajentaa hyödyntämällä esimerkiksi HTML-upotuksia.