Mikro-oppiminen vs verkkokurssi: miten valita oikea koulutusmuoto?

Mikro-oppimista ajatellaan usein parempana tai modernimpana vaihtoehtona perinteiselle laajemmalle verkkokurssille. Todellisuudessa mikro-oppiminen ja perinteinen verkkokurssi ratkaisevat eri ongelmia, eikä mikro-oppiminen ole aina automaattisesti paras vaihtoehto.

Oikea koulutusmuoto ratkaisee oppimisen onnistumisen. Väärä formaatti voi heikentää oppimistuloksia, joten koulutusmuodon valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi vinkkejä verkkokurssiisi parhaiten soveltuvan koulutusmuodon valitsemiseen.

Mitä mikro-oppiminen ja laajempi verkkokurssi tarkoittavat käytännössä

Mikro-oppiminen on oppimista, joka on pilkottu pieniksi, helposti sisäistettäviksi kokonaisuuksiksi, joilla jokaisella on yksi selkeä tavoite. Tyypillisesti yksi mikro-oppimismoduuli kestää noin 2–10 minuuttia, se voidaan suorittaa työn ohessa ja millä tahansa laitteella sekä on saatavilla silloin, kun tietoa tarvitaan. Mikro-oppimismoduuli voi olla vaikka 3 minuutin video palautteen antamisesta, lyhyt animaatio tietoturvasta tai tarkistuslista työtehtävän tueksi.

Laajempi verkkokurssi on useista aihekokonaisuuksista rakentuva oppimiskokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää osaamista systemaattisesti. Tyypillisesti verkkokurssi kestää puolesta tunnista useisiin tunteihin, sisältää useita moduuleja, rakentaa ymmärrystä vaihe vaiheelta sekä sisältää harjoituksia ja testejä. Esimerkkejä laajemmasta verkkokurssista ovat esihenkilötyön verkkokoulutus tai projektihallinnan perusteet.

Mikro-oppimismoduulin tarkoituksena on siis ratkaista yksi oppimistarve muutamassa minuutissa, kun taas laajempi verkkokurssi kehittää osaamista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti ja vaatii enemmän aikaa.

Milloin mikro‑oppiminen on hyvä koulutusmuoto

Mikro-oppiminen toimii hyvin silloin kun opittavana on:

1. Yksi selkeä, rajattu asia, taito tai toimintamalli. Mikro-oppiminen toimii hyvin rajattuun oppimistavoitteeseen, esimerkkeinä Yksi palautteen antamisen malli, Uuden ominaisuuden käyttö, Asiakaskohtaamisen tarkistuslista.
2. Nopea tiedon päivittäminen. Mikro-oppiminen toimii tilanteissa, joissa työntekijä tarvitsee tiedon heti käyttöönsä. Näin oppija saa vastauksen muutamassa minuutissa, työtä ei tarvitse keskeyttää pitkäksi aikaa ja oppiminen tapahtuu työn ohessa. Esimerkiksi: Miten tämä uusi CRM-toiminto toimii? Mitkä ovat päivitetyn prosessin kolme vaihetta? Miten teen tietyn työtehtävän järjestelmässä?
3. Tiedon kertaaminen ja muistin vahvistaminen. Ihmiset unohtavat oppimansa nopeasti, jos tietoa ei kerrata. Lyhyet mikro-oppimiskertaukset tukevat muistamista ja niitä on helppo rytmittää useisiin pieniin annoksiin, mikä myös auttaa tietoa pysymään paremmin mielessä pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi 3 minuutin kertausmoduulit viikon välein tietoturvakoulutuksen jälkeen.
4. Usein muuttuva sisältö. Joillakin aloilla ohjeet, tuotteet tai prosessit päivittyvät jatkuvasti. Muutokset on helppo opiskella mikro-oppimismoduuleista, kun laajempi pohjatieto aiheesta on jo olemassa. Yksittäisen mikro-oppimissisällön päivittäminen voi myös olla helpompaa kuin kokonaisen kurssin.
5. Työn ohessa oppiminen. Monilla työpaikoilla aikaa oppimiselle on rajallisesti. Kun työntekijät ovat kiireisiä, on muutaman minuutin oppimispala helpompi sovittaa kalenteriin kuin tunnin kurssi.

Milloin laajempi verkkokurssi on hyvä ratkaisu

1. Monimutkainen ja kriittinen tai syvällistä ymmärrystä vaativa aihe. Kaikkia asioita ei voi pilkkoa tehokkaasti muutaman minuutin kokonaisuuksiin. Laajempi verkkokurssi auttaa oppijaa ymmärtämään syy-seuraussuhteet paremmin sekä kokonaiskuva rakentuu systemaattisesti; pelkkä mikro-oppiminen voi jäädä pinnalliseksi. Näistä esimerkkeinä työlainsäädäntö, taloushallinnon kokonaisuudet tai tekoälyn vastuullinen käyttö.
2. Kokonaisuuksien ymmärtäminen. Jos oppija näkee vain pieniä osia, kokonaisuus voi jäädä hämäräksi. Esimerkiksi tietosuoja-asioissa yksittäinen sääntö ei riitä, vaan on ymmärrettävä koko toimintamalli ja vastuut.
3. Pitkäkestoinen oppimistavoite tai asiantuntijuuden rakentaminen. Lyhyet oppimispalat eivät riitä nostamaan oppijaa asiantuntijatasolle. Pitkäkestoisissa oppimistavoitteissa tarvitaan teoriaa, keskustelua, harjoituksia, soveltamista, palautetta ja arviointia, joiden toteuttamiseen laajempi verkkokurssi voi soveltua paremmin.
4. Sertifikaatit ja vaatimusten mukainen koulutus. Monissa tapauksissa organisaation on pystyttävä osoittamaan osaamisen taso. Laajemmalla verkkokurssilla on mahdollista hyödyntää arviointia ja koulutuksen dokumentointia laajemmin ja varmistua paremmin siitä, että oppija todella on saavuttanut vaaditun osaamistason.

Oppimistavoite ohjaa koulutusmuodon valintaa

Tärkeintä on valita oikea koulutusmuoto oikeaan tarpeeseen. Tässä on joitain kysymyksiä helpottaman koulutusmuodon valintaa:

• Mitä oppijan pitää osata koulutuksen jälkeen?
• Onko tavoitteena jakaa tietoa vai kehittää taitoa?
• Opetetaanko jo täysin uusi aihe vai kerrataanko jo opittua?
• Riittääkö perustason ymmärrys vai pitääkö oppijan syventää tai soveltaa osaamistaan?
• Kuinka paljon aikaa oppimiselle on käytettävissä?
• Kuinka nopeasti tietoa pitää soveltaa?
• Kuinka kriittinen aihe on organisaatiolle?

Yleisesti ottaen mikro-oppiminen sopii kertaukseen, tukeen ja nopeaan oppimiseen, kun taas laajempi verkkokurssi on sopivampi syvälliseen oppimiseen ja osaamisen rakentamiseen.

Mikro-oppimisen ja laajemman verkkokurssin keskeiset erot.

Yhdistä eri koulutusmuotoja parhaimman oppimisen varmistamiseksi

Edellä listattiin joitain vinkkejä siihen, milloin mikro-oppiminen toimii ja milloin taas laajempi verkkokurssi. Koulutusmuotoa valitessa täytyy kuitenkin huomioida, että valinta ei aina ole joko tai. Mikro-oppimismoduuleista voi koostaa laajempia kokonaisuuksia ja laajemmat verkkokurssit voivat sisältää mikro-oppimismoduuleja. Todellisuudessa parhaat oppimisratkaisut usein yhdistävätkin molempia koulutusmuotoja: verkkokurssi rakentaa tiedolle perustan ja mikro-oppiminen vahvistaa, kertaa ja tuo tiedon arkeen.

Tässä on vinkkejä siihen, miten mikro-oppimista ja laajempia verkkokursseja voi yhdistää järkevästi.

Muodosta verkkokurssiin modulaarinen, mikro-oppimistyylinen rakenne

Pitkän verkkokurssin voi jakaa osiin mikro-oppimisen periaatteiden mukaisesti. Sen sijaan, että tarjolla olisi yksi 60 minuutin moduuli, verkkokurssin voi jakaa lyhyempiin osiin, joihin kuuluu esimerkiksi 5 minuutin video, 3 minuutin esimerkki ja lyhyt testi.

Kun opeteltava tieto on jäsenneltynä selkeisiin, pienempiin osiin, tieto on helpompi sisäistää, kuormitus vähenee ja oppiminen tuntuu helpommalta. On myös helpompi jakaa oppimista pidemmälle aikavälille eikä käydä kaikkea kerralla, mikä parantaa muistamista.

Hyödynnä mikro-oppimista osana laajempaa oppimispolkua

Tiedon voi koostaa oppimispoluksi, jossa oppiminen rakennetaan vaiheittain erilaisista osioista. Näihin voi kuulua esimerkiksi:

• Aiheeseen virittävä mikro-oppiminen: Ennen varsinaista kurssia polulla voi olla lyhyitä sisältöjä, jotka herättävät kiinnostuksen aiheeseen, esimerkiksi 2 minuutin video aiheesta, lyhyt itsearviointi, tietovisa tai case-esimerkki. Nämä motivoivat ja perustelevat oppijalle, miksi aihe on tärkeä.
• Ennakkotehtävät: Polulle voi sisällyttää aiheeseen tutustuttavia ennakkotehtäviä, joko laajempia tai lyhyempiä.
• Varsinainen kurssiosuus voi sisältää laajemmin teoriaa siitä, miten asia toimii sekä soveltavia harjoituksia aiheeseen liittyen, kuten sellaisia, joissa harjoitellaan tiedon soveltamista omassa työssä.
• Kertaukset: Kurssin jälkeen opittuja taitoja on myös hyvä kerrata, jotta ne siirtyvät paremmin pitkäkestoiseen muistiin eivätkä unohdu heti, kun kurssi on suoritettu. Lyhyet mikro-oppimismoduulit sopivat hyvin kertaukseen. Näitä voisi olla esimerkiksi tärkeimmät opit yhdessä infografiikassa, tietovisa, muistilista tai käytännön työtilanne ja siihen liittyvät harjoitukset.
• Tukimateriaalit: Oppimispolku voi myös sisältää aiheeseen liittyvää tukimateriaalia, lisämateriaalia kiinnostuneille tai vaikka linkkejä lähteisiin, joista löytää lisätietoa.

Käytä verkkokurssia kokonaisuuden opettamiseen ja mikro-oppimista kertaamiseen ja työn tukena

Usein laajempi verkkokurssi on tarpeellinen, jotta aiheeseen voidaan syventyä tarkemmin. Kun kurssi on käyty, kurssin tietoja voi olla tarpeen kerrata kun esimerkiksi tietty tilanne tulee töissä vastaan. Sen sijaan, että koko kurssi tarvitsisi kerrata, voi kertaukseen riittää lyhyet mikro-oppimismoduulit täsmäaiheista. Näin kaikkea tietoa ei tarvitse muistaa ulkoa, vaan tieto löytyy helposti silloin, kun sitä tarvitaan.

Esimerkiksi: Työntekijä käy perehdytyksessä verkkokurssin Tietoturvan perusteet. Hänelle tulee myöhemmin työssä eteen tilanne, jolloin hän tekee etätöitä ja hänen tarvitsisi kerrata etätöihin liittyvät tietoturva-asiat. Koko kurssin sijaan hän voi kerrata mikro-oppimismoduulin Tarkistuslista etätyön tietoturvaan.

Hyödynnä digitaalisen oppimisalustan mahdollisuuksia sisällön rakentamisessa ja koulutusmuotojen yhdistämisessä

Digitaalisen oppimisalustan avulla on helppo koostaa erilaisia oppimiskokonaisuuksia, sekä mikro-oppimista että laajempia verkkokursseja. Kun sisällöstä on rakennettu modulaarista, voi eri moduuleja joustavasti yhdistellä eri polkuihin ja eri käyttötarkoituksiin, oli ne sitten lyhyempiä mikro-oppimismoduuleja tai laajempia kursseja tai mikro-oppimista sisältäviä kursseja. Lisäksi ylläpitäjän näkökulmasta modulaarinen sisältö on helpompi päivittää. Oppimisalusta kerää myös oppimisanalytiikkaa, jota voi seurata ja hyödyntää oppimissisältöjen kehittämiseksi.

Oikea formaatti tukee oppimista – mikro-oppiminen ja laajemmat verkkokurssit täydentävät toisiaan

Oikean koulutusmuodon valinta lähtee tavoitteista, ei trendeistä.

Mikro-oppiminen on hyvä valinta, kun oppijan pitää oppia nopeasti, kerrata, ratkaista yksi selkeä ongelma tai saada tieto käyttöön heti. Laajempi verkkokurssi taas on hyvä valinta, kun oppijan pitää ymmärtää kokonaisuus, rakentaa asiantuntijuutta, harjoitella taitoa tai saavuttaa todistettava osaamistaso.

Parhaat oppimiskokemukset syntyvät usein kuitenkin näiden kahden menetelmän yhdistelmästä: verkkokurssi rakentaa osaamisen perustan ja mikro-oppiminen auttaa siirtämään sen käytäntöön.