Opitaan yhdessä

Monimuoto-oppimisen opas: toteutustavat ja parhaat käytännöt

Johanna Pellinen & Janne Sivula 17.10.2018

Mitä monimuoto-oppiminen on?

Monimuoto-oppiminen (engl. blended learning) yhdistää luokkahuonekoulutuksen ja verkko-oppimisen parhaat puolet. Monimuoto-oppimisessa digitaaliset työkalut eivät haasta perinteisiä oppimisen ja opettamisen tapoja, vaan täydentävät niitä tehden oppimisesta joustavampaa ja tehokkaampaa.


Monimuoto-oppiminen on yksi tehokkaimmista koulutus- ja oppimismenetelmistä. Siksi sitä hyödyntävät maineikkaimmat konsultti- ja koulutusorganisaatiot, kuten Ernst & Young. Eri organisaatiot paikallisista kouluista Oraclen ja Ciscon kaltaisiin monikansallisiin yhtiöihin hyödyntävät monimuoto-oppimista toiminnassaan.

Monimuoto-oppiminen on tullut jäädäkseen - ja tulee vain yleistymään lähivuosina. Aiheeseen tutustuessasi saatat törmätä myös käsitteisiin sulautuva oppiminen ja hybridioppiminen, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia.

Lue miten Helsingin yliopistolla on hyödynnetty monimuoto-oppimista tästä blogista.


Monimuoto-oppimisen hyödyt


Monimuoto-oppiminen yhdistää luokkahuoneen ja digioppimisen hyödyt

Monimuoto-oppiminen on osoittautunut luokkahuoneopetusta tai pelkkää verkko-oppimista tehokkaammaksi. Hyvin toteutettuna se myös parantaa osallistujan motivaatiota ja sitouttaa oppimisprosessiin. Digi- ja lähioppimista tarkastellaan usein vaihtoehtoisina tapoina opettaa, mutta monimuoto-oppiminen tuo molempien hyödyt yhteen.

Hyödyt luokkahuoneopetuksessa

  • Tehokas vertaisoppiminen
  • Kannustaa tiimityöhön
  • Tehokas ja yksilöllinen ohjaus
  • Ilmapiirin ja tunteiden havainnointi

Hyödyt verkko-oppimisessa

  • Joustavuus oppia ajasta ja paikasta riippumatta
  • Edullisempi järjestää ja osallistua
  • Ei rajoituksia osallistujamäärille
  • Reaaliaikaisesti päivitettävät materiaalit
  • Monipuolinen, interaktiivinen sisältö


Monimuoto-oppimisen toteuttamistapoja

Monimuoto-oppimista voi toteuttaa lukuisin eri tavoin. Esittelemme seuraavaksi neljä monimuoto-oppimisen toteuttamistapaa.

Kiertomalli monimuoto-oppimisessa (rotation mode)

Kiertomallissa eri oppimisen muodot vuorottelevat vaiheittain. Eri vaiheissa tehdään erityyppisiä tehtäviä luokkahuoneessa tai verkossa. Oppilaat voidaan jakaa ryhmiin, ja he suorittavat oppimistehtäviä annetun aikataulun mukaisesti.

Kiertomallin voi jakaa neljään eri monimuoto-oppimisen alatyyppiin

  1. Aiheittainen kierto: Opetus järjestetään aiheittain, ja oppilasryhmät työskentelevät yhdessä eri aiheiden parissa sekä verkossa että luokkahuoneessa.
  2. Tietokoneavusteinen kierto: Oppilaat työskentelevät itsenäisesti tietokoneiden, tablettien tai älypuhelimien avulla. Luokkahuoneessa laitteet sammutetaan, ja keskitytään oppimateriaalin ja tehtävien herättämiin kysymyksiin ja epäselvyyksiin.
  3. Käänteinen luokkahuone: Käänteisessä luokkahuoneessa vaihtaa perinteisen luokkahuoneopetuksen ja tehtävien järjestyksen. Tavoitteena on yksilöllisempi opetus ja parempi vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä. Teoriaopiskelu suoritetaan pääosin itsenäisesti verkossa. Luokkahuoneessa keskitytään soveltamiseen, ongelmien ratkomiseen ja keskusteluun.
  4. Yksilöllinen kierto: Tässä mallissa oppilaan tehtävät on yksilöity hänen tarpeittensa mukaisesti. Oppilaat perehtyvät yhteiseen oppimateriaaliin verkossa, mutta tehtävät valitaan jokaiselle oppilaalle hänen tarpeidensa mukaan.

Aihe, tavoitteet ja oppilaat vaikuttavat siihen, mikä opetusmuoto toimii parhaiten. Kokemuksen myötä opit, mikä sopii sinun kursseillesi parhaiten — tärkeintä on päästä alkuun.

Joustava malli monimuoto-oppimisessa (flex mode)

Joustavassa mallissa verkko-oppimisella on hallitseva rooli. Oppilaat etenevät itsenäisesti annetun verkkomateriaalin ja tehtävien parissa. Kukin oppilas voi edetä omaan tahtiinsa, ja opettaja on saatavilla tarvittaessa ja auttaa ongelmatilanteissa.

Oppiminen on yksilöllistä ja oppilailla on mahdollisuus sopeuttaa opiskelutapaansa omiin tarpeisiinsa. Oppimista voidaan arvioida joko luokkahuoneessa tehtävin kokein, tai verkossa suoritettavin testein.

Itseohjautuva monimuoto-oppiminen (self-blended)

Itseohjautuvassa mallissa oppilaat voivat täydentää luokkahuoneopetusta verkko-oppimisella. Oppilaat valitsevat itse verkossa opittavat aiheet ja täydentävät niillä luokkahuoneopetuksella saavutettavaa osaamista. Opettajan rooli on ohjata ja tukea oppimista.

Laajennettu virtuaaliluokka monimuoto-oppimisessa

Laajennetussa virtuaaliluokassa luokkahuoneopetusta on saatavilla, mutta se ei ole pakollista. Opettaja voi vastata kysymyksiin myös verkon yli, esim. pikaviestein. Perinteistä luokkahuoneopetusta tai erikseen varattavaa sparrausta on saatavilla tarpeen mukaan.


Näin pääset alkuun monimuoto-oppimisessa

1. Käy läpi käyttämäsi oppimateriaalit ja siirrä verkkoon ne osiot jotka sopivat itseopiskeluun ja muokkaa niitä tarvittaessa. Pyri arvioimaan jokaisen osion vaatima aika, jotta oppilaat osaavat aikatauluttaa työskentelynsä paremmin.

Muista jakaa materiaalisi osioihin, joilla on selkeät tavoitteet. Jätä luokkahuoneopetukseen loput osiot, ryhmätyöt ja soveltavat tehtävät, sekä verkkomateriaalista esiin nousevat kysymykset. 

2. Sisällytä verkkomateriaaliin tehtäviä

  • Tasokokeet
  • Orientoivat tehtävät
  • Pohdintatehtävät

Voit esimerkiksi lisätä muutamia kysymyksiä jokaisen osion loppuun, jotta oppilaat voivat testata osaamistaan, sekä lisätä muutamia pohdintatehtäviä joita käydään yhdessä läpi luokkahuoneopetuksen aikana. Tämä toimintamalli rohkaisee keskusteluun ja auttaa sinua ymmärtämään paremmin millä tasolla oppilaiden osaaminen on.

Näin kouluttaja ja kurssilaiset ovat valmistautuneempia luokkahuoneessa tapahtuvaa opetusta varten.

Lue lisää tehtävien hyödyntämisestä verkkomateriaaleissa tästä blogista.

Monimuoto-oppimisen parhaat käytännöt

Käytä lähiopetusaika pääosin keskusteluun, kysymyksiin ja harjoituksiin. Voit esimerkiksi tarkistaa miten kurssilaiset ovat tehneet aiemmin annetut (online tai offline) tehtävänsä ja keskittyä niissä esiin nousseisiin haasteisiin. Monimuoto-oppimisessa tehtäväsi ei ole vain luennoida lähiopetuksen aikana, vaan pikemminkin keskustella ja käydä yhdessä läpi vaikeita aiheita, sekä soveltaa opittua.

Verkkomateriaalissa olisi syytä olla ohjeita liittyen aikatauluun, opetuksen kulkuun ja seuraavaa lähiopetuskertaa varten tehtäviin harjoituksiin. Pyri myös arvioimaan kuinka paljon aikaa kurssilaisilta kuluu tehtävien tekemiseen, ja anna arviosi jo kurssin alkaessa. Tämä auttaa opiskelijoita tai koulutettavia suunnittelemaan opintonsa paremmin.

Voit käsitellä vaikeimmat aiheet lähiopetusjaksoilla, mikäli uskot että niiden itsenäinen läpikäynti olisi kurssilaisille liian haastavaa. Voit myös kerrata teorian lähiopetuskerran alussa sen varmistamiseksi, että kurssilaiset ymmärtävät kontekstin ja hahmottavat kokonaisuuden. Toinen lähestymistapa on, että keskityt samaan teoriaosioon, mutta lähestyt aihetta toisesta näkökulmasta. Tämä lisää aiheen kiinnostavuutta ja parantaa muistamista.

Jokaisen tunnin jälkeen kannattaa pitää pieni kertaus, jolla voit varmistaa että tieto on omaksuttu. Jos huomaat selviä puutteita, voit palata niihin seuraavalla kerralla.

Kerää aktiivisesti palautetta niin verkkomateriaaleista kuin lähiopetuksestakin jo kurssin aikana. Nyt kun sinun ei tarvitse luennoida kaikkea, voit keskittää huomiosi palautteeseen ja nopeaan reagointiin, jolloin kurssisi vastaa kurssilaisten tarpeisiin paremmin - johtaen parempiin tuloksiin.


Kaipaatko lisää apua monimuoto-oppimisen soveltamiseen organisaatiossasi? Jätä yhteydenottopyyntö osoitteeseen info@vuolearning.fi tai täältä.